Luukut 19&20... touhua tohinaa, vilinää vilskettä... ja joulufiiliksen hippusia havaittu

Luovutan, en ehdi millään tekemään joulukalenterin luukkuja loppuun talon esittelyn puitteissa... olen sitä tyyppiä, joka kasaa itselleen hommia ajoittain niin paljon, että alkaa jo hengästyttää. Eikä tätä tapahdu pelkästään jouluna. Pienen paineen alla tosin hommat hoituvat tehokkaammin. En edes ala luetella mitä kaikkea olen viime päivinä tehnyt.

Ajattelin kuitenkin tehdä kodin loppujen tilojen esittelyt kunhan joulusta päästään eli ihan kokonaan en jätä leikkiä kesken. Nyt vaan ei tosiaan riitä aika noin perusteellisiin postauksiin, en pysty jatkamaan valitsemallani tiellä. Jos siltä tuntuu, niin teen luukut joulunaluspäivien tunnelmista, mutta päätin, että fiiliksen mukaan. 

Nuorempi siskoni on tyttösensä kanssa ollut joulunaluspäiviä viettämässä meillä. Pikkuneidille on riittänyt riemua serkuista, kissoista, leluista ja tänään kannoimme jo kuusenkin sisään. Saa nähdä mikä on ilme aamulla, kun näkee koristellun puun ennen kotiin lähtöään! Omat lapset totesivat koristelun lomassa, että nyt alkaa tuntua jouluisalta :)! 

Joulufiilistä ovat nostattaneet ja mieltäni liikuttaneet lasten joulujuhlan lisäksi pari puhelua ja joulukorttia menneisyyden tärkeiltä ihmisiltä. Miten ihana kuulla, että ensimmäisellä kummilapsellani menee pienen esikoispoikansa kanssa. Ihana saada puhelu entiseltä joogaohjaajaltani, joka oli tärkeä tuki ja oppiäiti teinivuosien ja vanhempien eron jälkeisissä mainingeissa. Ihana lukea ensimmäisen tärkeän kollegan eläkekuulumisia joulukortista. Miten ihania ihmisiä matkallani on ollut, ja on edelleen! Huomenna heitä saapuu meille glögille, ovet ovat avoinna ja pannu kuumana koko iltapäivän... josko vuoden lyhin päivä tuntuisi keveämmältä tämän myötä!

Ihania joulunaluspäiviä Sinulle!