Syysretkellä

Kävimme rakkaan työystäväni kanssa viikko sitten pienellä syysretkellä. Alunperin matkan päämääränä oli Kirkkonummen asemalla toimiva Huone Ett Rum niminen hurmaava pikku puoti, jonka tuotteita hiplasin jo vuosi sitten Hämeenlinnan keskiaikamarkkinoilla. Lisäksi olen vieraillut heidän Facebook- ja nettisivuillaan usein ihailemassa tuotteita. 

Kauniita ja mielenkiintoisia juttuja sieltä löytyikin, lapsille toin mm.tuliaiseksi tillandsiat eli ilmakasvit! Söimme herkullisen lounaan intialaisessa ravintolassa nimeltään Shiva, ja sen jälkeen päädyimme melkein ex tempore Hvitträskin museoon, josta kaikki yläpuolella olevat kuvat. Ihastuimme paikan tunnelmaan molemmat, ja voin suositella lämpimästi täällä käymistä kaikille kotimaan kulttuurihistoriasta kiinnostuneille!

Paluumatkalla poikkesimme vielä uskomattomaan paikkaan nimeltään Kasvihuoneilmiö. Riemunkirjava tavaratalo entisessä kasvihuoneessa. Paikka, josta löytyy sistustustavaraa moneen makuun, kitschiä ja kimalletta, kirjoja, kortteja, armeijan vaatteita... jos ei kestä ollenkaan tavaranpaljoutta, ei kannata poiketa. Paikassa ei voi olla mietimättä, kuka niitä kaikkia tavaroita voi tarvita, mutta kun ottaa kevyemmän vaihteen mieleensä, niin huumorin kera kiertäen saa kyllä hauskan kokemuksen.

Alla vielä meidän ilmakasvimme, aikas veikeitä ovat!

Kuulumisia

Hra Kuopuskin vanheni, täyskymppiä juhlittiin heinäkuun alussa. Niin se aika rientää. Jotenkin Nti Esikoisen 12v otti äiti-ihmisen näkökulmasta lujemmalle kuin kuopuksen täysi vuosikymmen. Hassua.

Tähänastisesta kesän säästä en tässä nyt valita tai viitsi edes kirjoittaa sen enempää, kuin että toki olisi voinut olla vähän kuivempia ja aurinkoisempia päiviä. Silti on uusia kesäkokemuksia kertynyt, kuten vaikkapa Aulangon näkötornin maisemat ja kotiseutuajelu resiinalla, lisäksi paikallisen harrastajataiteilijaporukan vuotuisessa kesänäyttelyssä on mukana valokuviani. Tosin tuo sana taiteilija ei oikein istu omaan suuhuni, mutta koska kyseessä monen eri tekniikan tekijöitä, niin ehkä se on ihan ok yleisnimitys meille kaikille. Samaisen porukan mukana päädyin kesäretkelle Uutenkaupunkiin, joka niin ikään oli täysin uusi kokemus minulle. Suosittelen erityisesti Taidetalo Pilvilinnaa ja Ravintola Pookia kaikille siihen suuntaan eksyville.

Pitkästä aikaa olen saanut myös kaaoksen kesytysvaihteen päälle, kiitos Fcebookissa toimivan Minimalismipelin. Tavaraa on siirtynyt kahdelle kirppispöydälle, kollegan lapsille ja UFF:lle. Jotain on ollut pakko laittaa roskikseenkin. Lomapäiviä on edessä vielä kahden viikon verran, alkaen ensi sunnuntaista, jolloin suuntaamme lasten kanssa itään sukuloimaan muutamaksi päiväksi. 

Sinne ja takaisin

Siellä oli jo täysi kesä. Tässä muutama maistiainen, kivisiä kuvia. Otoksia on taas kerran niin paljon, että niiden käsittely ja lajittelu kestää kotvasen. 

Hieno maa, hieno loma.

Loman kynnyksellä

Kiirusta on ollut. Niin kiirusta, että koen toimineeni jollain autopilot-ohjelmalla viimeiset pari viikkoa. Mutta nyt alkaa kesäloma. Huomenna ensimmäinen virallinen lomapäivä ja ylihuomenna lennämme koko perheen voimin Kroatiaan, johon ihastuimme pari vuotta sitten Mieheni kanssa. Nämä kuvat Dubrovnikista huhtikuulta 2013. Tällä kertaa suuntaamme Splitin lähellä sijaitsevaan Trogirin kaupunkiin. 

Voi hyvin!

Junat ja naiset... tai nainen ja juna = nainen junassa

Nainen junassa 6/14, Gdansk, kälyn ottama kuva(tus)

Istun junassa matkalla Joensuuhun. Minulla ei ole koskaan ollut läppäriä mukana junamatkoilla, joita on toki kertynyt vuosien varrella jokunen matkatessani kotipuoleen milloin yksin, milloin lasten kanssa. Nyt otin sen mukaani, koska koin pakottavaa kirjoittamisen tarvetta. Kirjoitin ensin muistikirjaan työhön liittyviä ajatuksia talteen. Nykyisin poikittaisliikenne junaillen on hankalampaa kuin vaikkapa kuusitoista vuotta sitten, jolloin kuljimme Miehen kanssa "riiuureissuilla". Jouduin tällä kertaa vaihtamaan junaa kolme kertaa eli olen nyt neljännessä kulkupelissä samalla reissulla. Kolme ensimmäistä väliä olivat niin lyhyitä, etten viitsinyt kaivaa konetta esille. Mutta sitten hakkasinkin näppistä oikein urakalla toista tuntia putkeen kun alkuun pääsin. Kyllä helpotti, ajatukset lopettavat kehän kiertämisen, ja voin aloittaa neljän vuorokauden vapaat eli pienen syyslomasen rauhassa.

Olen siis matkalla yksin. Lapsillakin alkoi kyllä syysloma ja myös Mies on alkuviikon vapailla, mutta perheemme aloittaa näköjään tänä vuonna tämän viikon lähtemällä eri suuntiin. Nti Esikoinen on kummitätinsä luona vierailulla ja perheen miehet metsäretkellä ystäväisän ja -poikien kanssa. Minä päätin jo pari viikkoa sitten, että teen pikapyrähdyksen kotinurkille tässä kohtaa. Paluukyyti järjestyy Isäni kyydissä, kun hän tulee vaimonsa kanssa vierailulle meille päin. Suurin syy reissulleni on äidinäidin tapaaminen. Pikkumummon vointi ja kunto ovat kuluneen vuoden aikana heikentyneet sen verran paljon, että koin sisäistä tarvetta lähteä häntä tervehtimään. Vanhempi kollegani sanoi hienosti, että joskus on ihan hyvä lähteä ilman lapsia näille reissuille;"Saat olla rauhassa se lapsenlapsi." Miten hyvin sanottu... koin ehkä hiukan omantunnon kolkutuksia alkuun, ettemme mene koko porukka, mutta tosiaan; minä tarvitsen tämän reissun nyt ihan vaan itseni takia. Toisaalta, lapset eivät olisi oikein jaksaneetkaan lähteä. Arki on aika hektistä, joten lomalla saavat he valita ainakin osittain mitä tapahtuu.


Mitä muuta sitten kuuluu Minulle? Voimauttavan valokuvauksen ammatilliset perusteet opinnot alkoivat reilu viikko sitten, ja olen siitä hyvin, erittäin onnellinen. Luovan kirjoittamisen kurssi sulautui elämäntarinakirjoitusryhmän kanssa yhteen, mikä oikeastaan sopii ihan hyvin minulle, koska sekin kiinnostaa. Luovan kirjoittamisen tekniikkaa ja tehtäviä siltä pohjalta joka tapauksessa hyödynnetään jatkuvasti. Tämän matkakirjoittamisen lisäksi olen pari kertaa kirjoittanut heti töiden jälkeen ahdistaneet ajatukset ulos, ja se on auttanut. Eli tätä lisää. Töissä on edelleen aika raskasta ja hetkittäin todella turhauttavaakin. Ei itse potilastyö niinkään, mutta monta epäkohtaa ja huonosti toimivaa asiaa systeemissä. Niihin yritän oman taitoni, rohkeuteni ja ymmärrykseni puitteissa paneutua, joskus ehkä vähän liikaakin. Mutta jos vaikka kuitenkin voisin saada jotain aikaiseksikin...

Tämmöisissä tunnelmissa tänään, lokakuisena lauantaina olen Mie ite...

Gdansk, osa 4, Sopot

Paikallisjunaliikenteen liput olivat suomalaiselle käsittämättömän halpoja; aikuinen pääsi vajaan puolen tunnin junamatkan 0,85sentillä!!! Viimeisenä reissupäivänämme tutustuimme Sopotin rantaresorttiin, joka on osa  Kolmoiskaupunkia, jonka Gdansk, Sopot ja Gdynia yhdessä muodostavat. Kolmoiskaupungin alueella kulkee junia ihan jatkuvasti, joten niillä matkustaminen oli edullisuuden lisäksi helppoa. 

Sää ei matkamme aikana eronnut juurikaan kotimaan kesäkuun lämpötiloista, mutta Sopotin reissullemme osui matkan lämpimin ja poutaisin päivä. Omat lapsemme kirmasivat hiekkarannalla aivan innoissaan pienten serkkupoikien nukkuessa päiväuniaan varjossa. Hra Kuopus jopa uskaltautui uimaankin! Neiti Esikoinen keräsi simpukoita ja Hra Kuopus täydensi kruunupullonkorkkivarastojaan. Minä istuin toista tuntia itsekseni hiekalla, ja nautin kerrankin joutilaasta paikallaan olosta. Muu seurue pysytteli rannan tuulesta pois osin nukkuvien pienokaisten, osin lämpöisempien puistopaikkojen takia.

Heinäkuussa aiemmin täällä lomailleet kälyni ja hänen miehensä kertoivat Sopotin olleen tuohon aikaan kuin jokin eteläisempikin rantakohde; ihmisiä, hellettä, musiikkia, yöelämää. Nyt oli vielä melko rauhallista, ainakin näin päiväretkeläisen silmin. Ihmeellisen lähellä tuommoisetkin upeat hiekkarannat! Niin ja nähtiinpä Euroopan pisin puurakenteinen laiturikin, Molo nimeltään.

Suosittelemme.

p.s. Mololta olisi voinut hypätä merirosvolaivanristeilylle, kuten myös Gdanskin keskustasta. Tyydyimme kuitenkin tällä kertaa vain yhteiskuvaan merirosvon kanssa. 

Gdansk, osa 3

En ole unohtanut lupaustani julkaista täällä lisää kuvia kesäkuisesta Gdanskin matkastamme. Tässä hiukan väri-ilottelua, ihasteltavaa riitti kyllä kaikille aisteille: ihania jäätelöitä ja hurmaavia saippuoita, joista palasaippufanina olin aivan tohkeissani. Toripöydät notkuivat jo vaikka mitä herkkuja ja kirsikat olivat herkullisia + halpoja! Ruoka oli hyvää, söimme monenlaisissa ravintoloissa; sekä paikallista ruokakulttuuria maistellen että ihan kansainvälisiä eväitä pureskellen. Ulkona syöminen oli huomattavasti halvempaa kuin Suomessa, esimerkiksi neljän aikuisen ja kahden lapsen ruoat juomineen sai noin 40eurolla. Seurueen toiseksi nuorimmalle (2,5v) tilattiin aina "extra plate", johon jaoimme sitten muiden annoksista. Tämä systeemi toimi vallan hyvin, koska ainakaan Hra Kuopus ei olisi jaksanut läheskään aina syödä omaa annostaan kokonaan.

Gdansk, osa 2

Olen käynyt reissukuvani läpi, jäljellä on enää alle 400 kpl! Tässä kuvien lisäksi sitten hiukan tarinaakin. Mehän emme ole perheenä (emmekä kyllä liioin muutenkaan) matkustelleet ulkomailla montaa kertaa. Monella suunnalla Suomea asustavat sukulaiset ovat olleet oivallisia matkakohteita, joten kotimaanmatkailu on ollut enemmän se meidän juttu. Perheenä olemme olleet pikaisesti Tallinnassa, kerran Teneriffalla ja Mieheni kanssa reilu vuosi sitten Dubrovnikissa. Erikseen sitten on joitakin reissuja enemmän sekä minulla että siipalla. Nyt kun lapset ovat jo näinkin isoja (11- ja 9-vuotiaita), ovat ulkomaanreissutkin alkaneet kiinnostaa ihan eri näkökulmasta. Heidän kanssaan kun voi jo tehdä monenmoista.

Gdansk ja Puola ylipäätään oli meidän perheelle täysin uusi kohde. Vietimme siellä siis neljän vuorokauden kaupunkiloman. Oman perheeni lisäksi matkassa oli Mieheni siskon perhe, jonka nuorin edustaja on kolmikuinen kummipoikamme. Kälyni ja hänen miehensä olivat toista kertaa Gdanskissa ja pystyivät toimimaan opastamishommissakin. 

Gdanskiin lentää helposti reilussa tunnissa Turusta Wizzair-lentoyhtiön koneilla. Matkustimme ensimmäistä kertaa halpalentoyhtiön kautta, ja kaikki meni aivan mukavasti. Majoituimme Novotel Gdansk Centrum-nimisessä hotellissa, joka sijaitsee viiden minuutin kävelymatkan päässä vanhasta kaupungista ja tärkeimmistä nähtävyyksistä. Hotellilla on kolme tähteä, ja se kuuluu ymmärtääkseni eurooppalaiseen hotelliketjuun. Majoitukseemme kuului buffetaamiainen, joka oli oikein hyvä ja monipuolinen. Hotellin ympäristö omaa pihamaata lukuunottamatta ei ollut erityisen viehättävä, mutta itse hotelli oli siisti perushotelli, joka vaikutti olevan melkoisen suosittukin. Aula- ja ravintolatilat olivat siistit ja nykyaikaiset, huoneet mukavan kokoiset ja riittävät varustelultaan meidän tarpeisiimme (vedenkeitin, kahvi/teepussit, vesipullot, minijääkaappi, ilmainen WiFi), ehkä tosin hieman jo elämää nähneet, mutta siistit kuitenkin. 

Gdansk on Tallinnan tapaan vanha hansakaupunki, ja tokipa samaa tunnelmaa olikin tavoitettavissa. Tietyllä tapaa löysimme yhtymäkohtia myös Dubrovnikin tunnelmaan. Vanhan kaupungin upeat rakennukset yksityiskohtineen, kapeat kujat, kahvilat, myyntikojut... toisaalta myös kääntöpuolena rähjäisiä, hoitamattomia nurkkauksia, mutta niitä löytynee joka paikasta. Oman tunnelmansa tuo myös se, ettet ymmärrä lukemistasi kylteistä ja opastauluista oikeastaan mitään. Puolan kieli tuntui siltä, kuin sanoissa olisi pelkkiä konsonantteja! Oli melkoisen hankala opetella edes fraaseja opaskirjasta, kun kirjainyhdistelmät tuntuivat niin vaikeilta. Englannilla kaupungissa kyllä pärjää, mutta esim tapaamamme taksikuskit sattuivat kaikki olemaan vanhempia herroja, joilta ei englanti sujunut. Saksa ja venäjä olisivat olleet hyödylliset kielet osata Gdanskissa. Omasta, viiden vuoden saksan opiskelustani on vaan jo sen verran kauan aikaa, että täytyisi ensin kerrata kotosalla ennen kuin arvaisi livenä kokeilla pärjäämistä!

Kaikki tämän postauksen kuvat on otettu Gdanskin vanhan kaupungin alueella. Siellä olisi saanut kulutettua varmasti kaikki neljä päivää, sen verran upeita rakennuksia oli tarjolla. Kiipesimme kahteen kirkontorniin ihastelemaan näköaloja, toisessa tornissa sijaitsi myös kirkontornikellomuseo. Kuvia tulossa lisää Oliwan eläintarhasta ja Sopotin rantakaupungista.

p.s.

Vinkkinä tämä : itse löysin eniten tietoa kohteesta Pienen matkaoppaan sivuilta, ja lisäksi googlen kautta löytyi pari blogia, joista löytyi hyviä lisävinkkejä lapsiperheen näkökulmasta. Life in order-blogissa oli mukavasti listattu matkailuvinkit erilliseen postaukseen.

Gdansk

Gdansk oli melkoisen ihana kaupunki, ainakin neljän vuorokauden perusteella. Kuvia yli 500kpl, käveltyjä askelia moninkerroin enemmän ja useammat kirkontornin portaatkin steppailtu. Nyt väsy painaa, aamulentomme lähti sieltä jo klo 6:15 eli herätys oli klo4:00. Lupaan palata jonkun lisäkuvan kanssa.

edit; olin kirjoittanut käveltyjä kilmetrejä olleen enemmän kuin 500 :D sitä se väsymys teettää.

Lomalla

 

 

 

 

 

 

Ollaan hiihtolomalla Sallassa. Täällä on sentään talvi. Tosin sää on harmaa, ja vettäkin satanut, mutta silti voin allekirjoittaa ensimmäisen kuvan ajatuksen; rinteessä ja ladulla on mukavaa. Sen verran harmaata on kuitenkin, etten ole kameran kanssa ulkona heilunut. Flunssa alkaa olla mennyttä, tosin kroppa (mieleni lisäksi) on sen jälkimainingeissa kovin väsynyt.

 

 Hra Kuopus koristeli tänään jokaiselle oman iltapalarahka-annoksen ja vähintään yhtä iloisesti hymyilevät reissuhammasharjojemme suojakotelot. Eilen kävimme Papana pubissa kokemassa Hra Heinämäen Lato-orkesterin reissuversion eli Puuvajaorkesterin. Heikki Salo hurmaa aina. Huomenna ehkä vuorossa hänen luotsaamansa House Band aikuisten kesken. Voisikohan joku järjestää minulle toisen viikon lomaa tähän perään?