Kellarimme on tuon sisäeteisen kokoinen. Kellarinrapussa on sentään vielä alkuperäiset pinnat, ja sehän on varsin kuvauksellinen paikka huomaan. Kuvat tähän postaukseen hoiteli Nti Esikoinen kissa-avustajien kera. Karvanaamoilla on muuten ihme tapa herätä sikeästäkin unesta, jos kuulevat kellarinoven käyvän. Kai siellä on mitä mielenkiintoisempia tuoksuja tarjolla. Kellarinrappuun kertyy milloin mitäkin pientä säilytykseen, kuten kuvista näkyy.
Päivystäjä-Roope |
Kellarimme on kai hiukan liian kuiva ja ehkä lämminkin, esim perunat alkavat itää siellä melko aikaisin keväällä. Hillot ja mehut yms säilykkeet ovat kyllä säilyneet mukavasti. Tilaa löytyy myös maaliämpäreille, joita ei pakkasen takia voi piharakennuksen verstaassa tai autotallissa säilyttää. Hyllytilaa on säilykkeiden lisäksi myös tyhjentyneille pakasterasiolle, mehupulloille ja hillopurkeille. Tuo kaappisysteemi, joka näkyy maalipurkkien edessä, teetettiin aikanaan vanhan, ison sähkötaulun suojaksi. Nyt se odottaa uudelleenkäyttöideaa, isossa rempassa kun sähkötaulu päivittyi 2000-luvulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos ajatuksestasi!