sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Hyvin harmaa sunnuntai

Aamulla oli kaunista, pakkasta muutama aste ja puut kuurassa. Jossain vaiheessa aamupäivää muuttuikin harmaaksi ja sateiseksi. Sain kesällä aloittamani Joanne Harrisin Sinisilmän loppuun. Aikaisemmat hänen kirjansa olen suorastaan ahminut. Tämä oli niin erilainen, että otti aikansa. Aloitin kesähelteillä, luin rannalla auringossa, mutta kesken jäi. Osa juonesta meinasi jo unohtua, kun oli pitkä tauko. Tähän harmaaseen tuo kirjan ankeus sopi. Susan blogissa osuva arvostelu, itse en osaa sanoa oikein mitään... aika ahdistava oli, enemmän pidän aiemmista kirjailijan teoksista kuten Appelsiinin tuoksusta (josta Susalla myös arvostelu) ja Kesäviinistä.

Nyt lähden latinos-tunnille, josko saisin energiaa harmauteen ja alkavaan työviikkoon. Kolme seuraavaa viikkoa kuljen opiskelijan kanssa, se tuo aina oman lisänsä hommaan.... positiivinen vaiko negatiivinen lisä... sitä en osaa oikein sanoa. Olen toisaalta jo tottunut itsenäiseen työhöni ja koen toisinaan rasitteeksi sen, että joudun huomioimaan koko ajan toisen, selvittämään miksi mitäkin teen jne. Toisaalta hyvästä opiskelijasta on apuakin. Parhaimmillaan paljonkin.

1 kommentti:

  1. Toivottavasti sait virtaa latinotunnista! Itsellä on puhti ihan pois, osin viime viikon poikien sairastelusta johtuen ja osin tämä niin kovin pimeä aika nyt ennen lumen tuloa, väsyttää.

    Minäkin pidän enemmän muista lukemistani Harrisin kirjoista, vaikka omalla tavalla pidin Sinisilmästäkin. Olihan se sellainen ahdistava, mutta nykyajan luonteen huomioon ottaen, realistinen. Mutta silti mieluummin lukisin kyllä Harrisilta Pienen suklaapuodin kaltaisia ihanuuksia ;)

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksestasi!