Eilen se sitten alkoi. Neiti Esikoisen koulu. Pakollisten ovella filmaamisten jälkeen hän pyrähti matkaan, kun naapurissa asuva ystävä tuli jo porttia kohti. Toki olimme hra Kuopuksen kanssa saattamassa koululle asti. Vastaan ei tarvinnut mennä, ja tänään hän meni jo ystävänsä kanssa kahdestaan.
Ekan koulupäivän tunnelmat olivat hyvät. Iltapäivällä jatkui kesätauon jälkeen kuvataidekoulu. Siellä meinasikin sitten nousta seinä eteen, kun sekä opettaja että luokkahuone olivat vaihtuneet. Opettajan vaihtuminen oli toki saatu tiedoksi jo kesällä, mutta kun se vaihtui vielä toistamiseen eli tästä viimeisimmästä vaihdosta ei ollut ennakkotietoa ... puolen tunnin pehmittelyn jälkeen Neiti suostui jäämään. Kun menin hakemaan, vastassa oli onneksi hymyileväinen tyttö. Jonglööraava, rastatukkainen miesopettaja oli saanut voitettua palasen hitaasti uusille asioille lämpiävän tyttäreni luottamuksesta :). Tokihan oli paljon asioita pienellä ihmisellä yhden päivän aikana...
Onnea tyttäresi koulutielle! Se on kyllä niin iso asia, että melkein huimaa ajatellakin.
VastaaPoistaHauska kuulla kuvataidekoulun opettajasta. Oma tyttäreni jätti muskarin kesken viime syksynä, kun vierasti opettajaa. Toisaalta tyttäreni oli silloin alle nelivuotias, joten päätimme jatkaa harrastusta joskus myöhemmin.
Kaunista viikkoa!
Kiitos lumiomena!
VastaaPoistaMeillä neiti on tosiaan ajoittain erittäin hitaasti lämpenevä uusissa tilanteissa ja uusille ihmisille. Kuinka sattuikin samalle päivälle ainoan harrastuksen aloituskin... Skarppasi ja jaksoi koulussa, niin eihän sitä sitten enää iltapäivällä.
Hyvää viikkoa Sinullekin!!
p.s. miten sie laitat kuvat blogissasi silleen kivasti, monta pientä rinnakkain? kollaasimaisesti?