Se on syntymäkaupunkini. Minulla ei ole kuitenkaan muistoja tai kokemuksia elämästäni siellä, koska muutimme pois ennen kuin ehdin täyttää vuottakaan. Se on kaupunki, jonne lukuisat koulutoverit halusivat päästä sitten kun aika on sopiva. Sinne piti susirajalta matkata melkein puoli vuorokautta, jos halusi risteilylle. Siellä kävimme useana lapsuuden kesänä isäni serkun luona kyläilemässä. Se on jännittävä, kaunis, meluisa, kiireinen, pelottava, mielenkiintoinen. Koskaan en sinne ole halunnut asumaan, ja usein pienikin hetki keskustan ihmisvilinässä alkaa maalaistyttöä ahdistaa.
Olimme juuri perheen kesken minilomalla Helsingissä, pääkohteena Linnanmäki. Neiti viihtyi kaupungin sykkeessä, ja olisi halunnut shoppailemaankin. Kieltämättä ale-mainokset houkuttelivat, mutta perhesovun nimissä hylkäsin ne aatokset. Tällä kertaa ihmisvilinä ei kuitenkaan minuakaan ahdistanut, ja olisin voinut istuskella puistossa tai terassilla seurailemassa ihmisiä. Hauskaa olla aivan turistifiiliksellä oman maan pääkaupungissa, ja vertailla asioita vaikkapa juuri kokemaani Prahaan. Peltojen keskellä asuvana on hetkittäin ihmeellistä tajuta, että joku elää ihan oikeasti suurkaupungissakin :) ! Leikittelin ajatuksella; minkälainen olisin jos olisinkin asunut ikäni Helsingissä? Tai jos eläisin nyt sinkkuna tai lapsettomassa parisuhteessa pääkaupungissa? Missä asuisin ja olisin töissä? Missä kaikkialla kävisin ja mitä kaikkea tekisin, kun mahdollisuuksia olisi ziljoona kertaa enemmän?
Hyvin usein huomaan, etten ole käynyt edes 10km:n päässä sijaitsevassa Forssassa moneen viikkoon, kun kaiken perustarpeellisen saan kotikylästä :)! Eli ehkäpä siellä Hesassakin vaan pyörisin omassa kaupunginosassani tai lähiössäni ;)!
Hyvä täällä on asua!:))mutta myönnän etten muusta tiedä.Nautin siitä että tunnen tämän kaupungin perinpohjin,ja osaan liikkua mielialankin mukaan siellä missä haluan isossakin kaupungissa kohtaa usein ihmisiä vuosienkin väliltä joten aika pieni hesa loppujen lopuksi on..asuimme Uppsalassa mieheni opiskellessa siellä ja siinä on kaupunki ,jossa on tunnelmaa!ja olimme paljon Tukholmassa .Siitä kaupngistä en niin pidä.Mukavia kesähetkiä sinulle ja neidillesi edelleen Minä ite.
VastaaPoistaHei Maria!
VastaaPoistaJuu, en mie sitä epäile, etteikö siellä olisi hyvä asua :)! Joensuu on miulle isoin kotikaupunki, josta on muistoja lukio- ja opiskeluvuosilta. (Ja niitäkin on loppujen lopuksi vain kuusi) Hauska seurata meidän neitiä, joka on haltioissaan käydessään kummitätiensä luona Turussa tai Lahdessa. Kerrostaloon hän kuulemma muuttaa ihan varmasti isona :).
Kjell Westön Leijat kaupungin yllä oli aikoinaan hieno lukukokemus, pääsi jollain tavalla käsiksi helsinkiläisyyteen... siinä oli hyvä tunnelma. Joskus pitäisi olla vaikka viikko aikaa hengailla siellä, olla vaan ja tutustua rauhassa paikkoihin :)
Mie
Hei! Löysin blogisi sattumalta (Susan ja Marian blogien kautta). Helsinki on ihana kaupunki etenkin kesällä. Asun 25km Helsingistä pohjoiseen ja jos en kävisi keskustassa töissä, tuskin kovin monta kertaa vuodessa kävisin Helsingissä. Katselen kaupunkia kuin turisti ikään :) Sinun kuvasi ovat ihania.
VastaaPoista(Minun henkinen kotikaupunkini on Joensuu.)
Suloista heinäkuuta!
Hei lumiomena ja tervetuloa! Oikein ihanaa, että tänne saapuu uusia ihmisiä! Joensuu on myös ihana, etenkin kesällä... henkisestä kotipaikasta ja juurista täytyy tehdä oma postaus lähipäivinä, sen verran tämä sai ajatuksiani liikkumaan :)!
VastaaPoistaHeleää heinäkuuta sinullekin!