Olen ollut kohta vuoden osittaisella hoitovapaalla. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että teen nelipäiväistä työviikkoa. Joten viikonloppuni alkaa torstaista eli tänään. Työnantajahan saa päättää, toteutetaanko tämä lyhennetty työaika kuusituntisina päivinä vai nelipäiväisenä viikkona. Lähiesimieheni, fiksu nuori nainen, totesi ettei kotisairaanhoitajan työssä riitä kuusi tuntia. Aina ei nimittäin riitä kahdeksankaan. Joten toistaiseksi tämä on toiminut näin, että pidän perjantain vapaata. Se raaka puoli tässä on, ettei minulla ole sijaista = teen neljässä päivässä viiden päivän työt pienemmällä palkalla. No, nyt kun lomalta paluun jälkeen on oikeasti ollut ihanan leppoisaa ja rauhallista, ei ole tuntunut tuolta.
Oli miten oli, tämä on kyllä ollut hyvä systeemi. Tiistaisin jo tuntuu ihanalta ajatukselta, että työpäiviä on enää kaksi. Olen ollut kaksi vuotta tässä toimessani ja päivätyössä. Sitä ennen vuorotyötä monta vuotta. Kesti yllättävän kauan tottua kahdeksasta neljään- työaikaan. Perhe-elämän kannalta tosin erihyvä juttu, koska Isäntämies on vuorotyöläinen. Ilman tätä osittaista hoitovapaata olisin varmasti paljon väsyneempi, ärtyisämpi ym mukavaa! Olen anonut tätä ensi vuoden elokuuhun asti, mutta Neidistä voin anoa vielä yhden lisävuoden. Sitten Hra Kuopuskin jo menee kouluun, joten mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen jatkuu vielä neljä vuotta....
Kuulostaa hyvältä! Suunnittelin itse samaa, mutta onnekseni työkuvioni ratkesivat hieman toisin ja voin loppuvuodesta alkaen määrätä itse työaikani, kunhan vain saan valmista sovitusti. Silloin aion alkaa tehdä lyhyempää työviikkoa :)
VastaaPoista