Muistot

Sen nimisen kirjan saattelin tänään loppuun parin illan lukemisen jälkeen. Täältä löytyy siitä virallinen esittely ja vähän arvosteluakin. Kirjan kansikuva oli kummitellut mielessäni kevään ajan, kun sen jossain naistenlehdessä näin. Pari viikkoa sitten se nökötti kirjaston uutuushyllyssä ja päätyi yöpöydälleni odottamaan lomaa. Kirjoittaja on minulle uusi tuttavuus, mutta mukava sellainen. Viime yönä luin kahteen asti. Siirryin puolilta öin vierashuoneeseen, kun isäntä häiriintyi valosta. Sade piiskasi ikkunoita ja kattoa, mutta siitä viis! Neiti Esikoinen heräsi kuitenkin sen voimasta ja jouduin lopettamaan lukemisen. Kömmimme yhdessä isännän viereen, mutta kirjan tunnelma pyöri mielessäni pitkään. Olin liikuttunutkin. Omat muistot pyörivät mielessä; kelasin suhdettani omaan äitiini, ikävöin mummoani ja lapsuuttani. Samalla tunsin suunnatonta onnea ja kiitollisuutta vierellä nukkuvasta tyttärestäni, miehestäni ja omassa sängyssään nukkuvasta pojastani. Onnellisuutta lomasta, ja siitä ettei se ole ihan tupaten täynnä suunnitelmia.