perjantai 24. helmikuuta 2012

Yksin kotona




Minulla on edessä huomisaamusta alkaen aivan uusi ja ennenkokematon tilanne. Muu perhe lähtee hiihtolomalle Lappiin, ja minä jään kissojen kanssa kotiin. Syystä että a) minulla ei ole lomapäiviä tälle kaudelle  jäljellä enempää kuin kaksi kpl, b) sovimme lähikollegani kanssa jo hyvissä ajoin viime syksynä, että koska minä lomailin koululaisten syyslomaviikon, hän pitää tulevan hiihtolomaviikon. Reilu peli. Yhtä aikaa emme voi lomailla, koska sijaisia ei kasva joka oksalla, you know!

No, en ole tästä tilanteesta kauhean pahoillani, koska en ole perheellisenä ihmisenä ollut vielä yhtä vuorokautta pidempään yksin kotona. Omaa aikaa minulla on kyllä ihan riittävästi, ja koska lapset ovat jo tuonkin ikäisiä, niin sitä "omaa aikaa" on heidän läsnäollessaankin. Voin lukea, katsoa telkkua, surffata netissä, puhua puhelimessa jne pääasiassa aivan rauhassa. Pääsen halutessani itsekseni jumppaan, lenkille, tapaamaan omia ystäviäni miehen työvuorojen sallimissa puitteissa. Mutta että olla yksin kotona. Se on melkeinpä jännittävää! 

Voitte vaan kuvitella, että olen tietenkin jo suunnitellut päässäni yhtä sun toista hommaa, joita voisin toteuttaa tulevan viikon aikana. Aamuisin voisin mennä tuntia aikaisemmin töihin eli seitsemäksi, kun ei tarvitse viedä Kuopusta päiväkotiin. Näin ollen pääsisin jo kolmelta kotiin, torstaina jo yhdeltä... Voisin mennä suoraan töistä jumppaan tai hiihtämään. Kotona on monta nurkkaa, joita voisin ruokota rauhassa. Eilen kävin kirjastossa, ja lainasin monta kirjaa. Aloitin Esikoiselle villasukan... No, yritän ehkä kuitenkin ajatella niin, että teen mitä milloinkin huvittaa, kun ei tarvitse huolehtia muista kuin itsestään. Niin ja kissoista. Ja kodista. 

Kodissa riittääkin huolehtimista, mökki on aika hyrskyn myrskyn. Alkuviikosta meille rantautui nimittäin The Yrjö. Hra Kuopus sairasti tapansa mukaan pikataudin (onneksi), oksensi neljä kertaa ja parani. Yrjön pelossa sitten on keskitytty oleelliseen eli juotu Gefilustuotteita, pesty käsiä normaalia ahkerammin, vaihdettu käsipyyhkeitä ja pesty vessoja tiuhaan. Mies sairasti eilisen päivän, hän kun hoiteli Kuopusta sen oksenteluyön ajan. Nyt on tietenkin pieni jännitysmomentti ilmassa, miten käy Neidin... Toivotaan, ettei The Yrjö iske häneen, ainakaan huomisen 12tunnin automatkan aikana! Reissuun lähtevät lisäksi mummu ja pappa eli appivanhempani. Määränpäässä Sallassa joukkoon liittyy vielä mieheni serkkutyttö sulhasensa kanssa. Toivon heille kaikille oikein ihanaa ja antoisaa hiihtolomaviikkoa!! 

Ja itselleni toivon rauhallista oloa :)! 



p.s. saa soitella, voi miulla jossain vaiheessa yksinäinenkin olo iskeä...





2 kommenttia:

  1. Nautihan omasta seurastasi oikein kunnola ja yrjö pysyköön poissa tytöltä.

    VastaaPoista
  2. Kiitos, niin teen! En miekään tautia haluaisi, mutta ennemmin mie kuin Neiti!

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksestasi!