Vietin vuorokauden kolmen lapsuuden-ja nuoruudenystäväni kanssa. Olen tuntenut heidät kaikki neljänneltä luokalta alkaen tullessani uutena luokkaan perheemme muutettua isäni kotipaikkakunnalle. Varsinkin yläasteella olimme tiivis nelikko, rippikoulukin käytiin yhdessä. Jokainen meistä on jonkun nelikon jäsenen kanssa enemmän tekemisissä, mutta koolla olemme olleet yhtä aikaa neljä vuotta sitten luokkakokouksessa. Nyt oli aika ottaa äitien virkistysvuorokausi pikkulapsiperheiden arjesta, päivämäärä lyötiin lukkoon jo syksyllä.
Vuorokauteen mahtuu paljon. Paljon puhetta, lasten sairastamisia, synnytyskokemuksia, kasvatuspohdintoja, liikkumis-/painonhallintakysymyksiä, matkakokemuksia, muistoja menneiltä vuosilta valokuvien kera, viiniä, punajuuriperunasosekeittoa, takkatulta, makkaranpaistoa, saunomista, lumienkeleitä saunasta käsin kahdenkymmenen asteen pakkasessa, huusireissuja otsalamppu päässä, kynttilöitä, perunasalaattia, namuja ja naurua.
Seuraavaa odotellessa.... Kiitos Tytöt!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos ajatuksestasi!