Paikallisjunaliikenteen liput olivat suomalaiselle käsittämättömän halpoja; aikuinen pääsi vajaan puolen tunnin junamatkan 0,85sentillä!!! Viimeisenä reissupäivänämme tutustuimme Sopotin rantaresorttiin, joka on osa Kolmoiskaupunkia, jonka Gdansk, Sopot ja Gdynia yhdessä muodostavat. Kolmoiskaupungin alueella kulkee junia ihan jatkuvasti, joten niillä matkustaminen oli edullisuuden lisäksi helppoa.
Sää ei matkamme aikana eronnut juurikaan kotimaan kesäkuun lämpötiloista, mutta Sopotin reissullemme osui matkan lämpimin ja poutaisin päivä. Omat lapsemme kirmasivat hiekkarannalla aivan innoissaan pienten serkkupoikien nukkuessa päiväuniaan varjossa. Hra Kuopus jopa uskaltautui uimaankin! Neiti Esikoinen keräsi simpukoita ja Hra Kuopus täydensi kruunupullonkorkkivarastojaan. Minä istuin toista tuntia itsekseni hiekalla, ja nautin kerrankin joutilaasta paikallaan olosta. Muu seurue pysytteli rannan tuulesta pois osin nukkuvien pienokaisten, osin lämpöisempien puistopaikkojen takia.
Heinäkuussa aiemmin täällä lomailleet kälyni ja hänen miehensä kertoivat Sopotin olleen tuohon aikaan kuin jokin eteläisempikin rantakohde; ihmisiä, hellettä, musiikkia, yöelämää. Nyt oli vielä melko rauhallista, ainakin näin päiväretkeläisen silmin. Ihmeellisen lähellä tuommoisetkin upeat hiekkarannat! Niin ja nähtiinpä Euroopan pisin puurakenteinen laiturikin, Molo nimeltään.
Suosittelemme.
p.s. Mololta olisi voinut hypätä merirosvolaivanristeilylle, kuten myös Gdanskin keskustasta. Tyydyimme kuitenkin tällä kertaa vain yhteiskuvaan merirosvon kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos ajatuksestasi!