Sitä ajattelin tänään vilvoitellesani pihasaunan pukuhuoneessa. En kuitenkaan ajatellut perisuomalaisen pessimistisesti, että juhannuksesta se sitten kesä kääntyy loppua kohti ja mennään päin pimeää. Sitä olen nimittäin ihan tarpeeksi kuullut asiakkaitteni suusta koko alkukesän ajan.
Ajattelin, että kulunut puoli vuotta on ollut hyvää aikaa. Hyvää perusarkea höystettynä erityishetkillä, kuten lapsuudenystävien mökkitreffeillä, kälyn häillä, hiihtolomareissulla, pääsiäisen siskostapaamisella...
Työtkin sujuvat melko mukavasti. Syyskuun alussa tulee täyteen kolme vuotta kotisairaanhoitajan pestissä. Melkein kaksi vuotta meni siihen, että aloin kokea työn omakseni. Etten enää joka asiaa stressaa ja hermoile.
Työtkin sujuvat melko mukavasti. Syyskuun alussa tulee täyteen kolme vuotta kotisairaanhoitajan pestissä. Melkein kaksi vuotta meni siihen, että aloin kokea työn omakseni. Etten enää joka asiaa stressaa ja hermoile.
Olen taas neljän päivän vapaalla, melkein jo lomalla. Oikeasti enää neljä työpäivää, sitten kuukauden mittainen vapaus! Niin, vapaus siitäkin huolimatta, että työt sujuvat :)! Ihanaa, ettei tarvitse huolehtia kenekään muiden kuin oman perheenjäsenten asioista. Sitä ajatellessa tuntuu siltä, että koko kesähän on vasta alussa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos ajatuksestasi!