Värkkäilin vähäsen...

Ennen ja jälkeen

Tuoliperhe

Joskus inspiraatiota saa/joutuu odottamaan. Niin kävi minulle näiden tuolien kanssa. Ne on ostettu ensimmäisen yhteisen kotimme parvekkeelle Ikeasta noin kymmenen vuotta sitten. Kestävät ja näpsät pikkutuolit. Aikojen saatossa kuluneet aikas rähjäisiksi, joutuivatpa kolme vuotta sitten remonttikesänä välillä toimittamaan maalaustelineen virkaakin tilapäisesti. 

Koska rungot olivat ruoste-ja maalitahroja lukuunottamatta ihan kunnossa, päätin jossain vaiheessa saattaa tuolit parempaan ulkomuotoon. Ostin kankaan viime kesänä Marimekon myymälän kesäalesta, ja maalinkin hommasin samaan syssyyn. Lainasin jopa verhoilua harrastavalta tuttavalta semmoisen kangasnitojankin. Mutta sitten se kuuluisa inspiraatio hukkui. 

Palatakseen tänä keväänä :)! Useammassa erässä tosin toteutin projektiani, koska maali loppui kesken inspiraation ensimmäisessä aallossa. Lisäksi minulla on ompelukoneen ja -töiden kanssa ikuinen viha-rakkaussuhde. En malta suunnitella kovinkaan  paljoa, saati mittailla... pari kertaa piti siis purkaakin. Onneksi kangasta oli riittävästi ja tarvitsin vain suoraan ompelemisen taidon! 

Siinä ne sitten ovat, valmiina ja pirteinä. Pikkujakkara on kirppislöytö, jonka alkuperäinen kangas repesi aikoja sitten. Kivasti riitti kangasta siihenkin. Seuraavaksi sitten kai täytyisi tuunata niille yksi vanha puutarhapöytä. Lisäksi meidän puiset puutarhakalusteet kaipaavat kipeästi uutta pintaa. On siis lomalle hommia! :)