Marraskuun viimeinen päivä. Maisema ulkona ei ole vielä(kään) talvinen tai jouluinen kuten kuvassa, mutta silti se vaan alkaa huomenna. Se joulukuu. Kuukausi täynnä odotusta, valmisteluja, odotusta, tuoksuja, odotusta, rapistelua, odotusta, kuiskauksia, odotusta... Ja sitä kaikkea odotuksen tuottamaa levottomuuttahan lievittää jokapäiväinen kalenterin luukun avaaminen.
Joten huomisesta alkaen minä siis aukaisen päivittäin lupaamani blogikalenterin luukkuja, kertoen kodistamme hiukan enemmän mitä olen postauksissani aiemmin tehnyt. Tässä on myös haastetta itselleni, koska viime aikoina päivitystahti on ollut melko leppoisa, ja nyt lupaan kirjoittaa päivittäin. Pääpaino tulee olemaan kuvilla, joita on RUNSAASTI. Ehkäpä... ehkäpä saan samalla siivottua tuota valtaisaa kuvamäärää koneelta ja ulkoiselta kovalevyltä... Toki jouluun littyviä postauksia saattaa tulla myös, mutta katsotaan miten homma lähtee käyntiin.
Pidemmittä puheitta, Juha Tapion uusimmalta levyltä löytyvän Meidän talomme-nimisen kipaleen saattelemana huomiseen :)!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos ajatuksestasi!