torstai 26. huhtikuuta 2012

Hiljaisia mielenliikkeitä






Olen minä täällä, vaikka en ole viikkoon kuvahaasteen kuvia blogissani julkaissut tai muutenkaan postauksia saanut aikaiseksi. Viime viikonloppu meni lukioaikaisen ystäväni ja hänen tyttärensä vierailun merkeissä. Olimme nuorina tiivis parivaljakko, abivuoden asuimmekin yhdessä. Hän sai aikanaan kunnian kastaa Hra Kuopuksen, ihan vähän pappisvihkimyksensä jälkeen. Nyt edellisestä tapaamisestamme oli kulunut VIISI vuotta, en ollut tavannut Ystäväni tytärtäkään aiemmin, nähnyt vain kuvia.

Oli mukavaa, ihanaa ja ehkä aluksi hiukan hämmentävääkin tavata näin pitkän tauon jälkeen. Toinen oli ihan kuin ennenkin. Ensimmäisenä iltana ei uni tahtonut tulla, niin vahvasti nousivat kaikki vanhat, yhteiset ajat ja muistot mieleeni. Löysin itseni puntaroimasta sitä, että miten ja miksi meistä tuli ystäviä, kovin erilaisia kun olemme monessa asiassa... tai ehkä juuri siksi. Mutta miksi sitä edes täytyy miettiä, ihmettelin itseäni? Ehkä tämä pitkä aika erossa vain aiheutti sen, että tarkastelin suhdettamme objektiivisemmin kuin ennen. 

Muuten päivät soljuvat eteenpäin huimaa vauhtia, kevät etenee, säät vaihtelevat, mutta kesä tulee varmasti. Kesän järjestelyitä lomien ja lasten hoitosysteemeiden takia on mietitty isovanhempien kanssa. Työt eivät varsinaisesti ahdista, mutta eivät herätä suurempia intohimojakaan. Odotan tietoa eräistä pääsykokeistakin, tai siis mahdollisesta niihin pääsystä. 








6 kommenttia:

  1. tuo kuva on kyllä ihan äärettömän kaunis. sellainen pysäyttävä. ehkä ystävyydessäkin pätee se, että tietynlainen erilaisuus on yhdistävää. ja ihanalta kuulostaa tuo toivon elossa pysyminen, oikeinkin ihanalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kati! Ja tuo on totta, että kyllä se erilaisuus parhaimmillaan yhdistääkin...

      Poista
  2. Aivan mielettömän hyvä kuva, siinä on satumainen tunnelma! Kevät etenee täälläkin hurjalla vaihdilla, mieli ei aina tahdo pysyä perässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kaisamaiju, pidän kuvasta itsekin. Ja olen samaa mieltä, perässä ei tahdo pysyä!

      Poista
  3. Aivan upee kuva! :) Ei ehkä just kevät tule mieleen,ehkä syksy, mut ihan ihana hämytunnelma. Kevät vois kestää kaks kertaa kauemmin, tää huhti-toukokuu kuin karkaa aina käsistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos AW, totta, ei ehkä ihan keväinen ensivaikutelma kuvassa!

      Poista

Kiitos ajatuksestasi!