Kuumetilanne tasoittunut, vakaa aikomus lähteä matkaan aamulla. Erinäisiä valmisteluita suoritettu, pakkaaminen oli normaalia työläämpää. Toki hieman stressaa sekin, että lähden kolmestaan lasten kanssa. Mies jää töitä paiskomaan, taloa ja kissojakin hoitamaan. Onneksi lähtötunnelmiin viritteli mukavasti postilaatikosta löytynyt Karjalainen, jonka isäni hiljakkoin tilasi minulle ystävänpäivätarjouksen innoittamana :). Äiti itä, päivien piirtymiä on ihastuttava valokuva- ja runokirja, kolmen Pohjois-Karjalasta kotoisin olevan naisen tekemä. Koskettavia ajatuksia ja kauniita kuvia. Ja pitkästä aikaa avattuani sen, löytyi ajankohtainen runo:
Päivä päivältä hetken kauemmin
viipyy valo.
Murtaa jään lukitsemat salvat.
Rikkoo hangen lasinkirkkaan kalvon,
mutta ei koskaan antamaansa lupausta:
Valkeat yöt tulevat!
-Annukka Tiitinen-
Keskimmäisessä kuvassa on osa matkavarusteista; pikaisen kirjastoreissun saaliina mm. Risto Räppääjää ja Eemeliä äänikirjoina. Vakiokalustoon kuuluvat Juhan levyt ja Chisua välillä. Josko näiden ja jättimäisen eväskassin kanssa päästäis... ainakin Lahteen asti?
Lomalukemista... toivotaan, että ainakin tuota Irti makeanhimosta-kirjaa ehtisin lukemaan. Siinä yksi askel hiljaa etenemisessäni. Äidin voimakirja on aina kädenulottuvilla. Sain sen siskoltani joululahjaksi, ja siihen on helppo palata hakemaan tsemppausta eloon ja oloon. Virpi Hämeen-Anttilan tuotantoa en ole vielä koskaan lukenut, mutta lukuisia arvosteluja ja esittelyjä kylläkin. Tänään palautettujen hyllystä tuo kirja nyt hyppäsi koriini... lukemisharrastus etenee sykleittäin, välillä ahmin monta kirjaa peräkkäin ja sitten voi olla pitkä tauko.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos ajatuksestasi!