maanantai 30. tammikuuta 2012

Ostin kortin itselleni




Oloni oli iltapäivällä kotiin ajellessa haavoittuvaisen haperoinen ja repaleisen riekaleinen. On se aika kuukaudesta, kun itku voi tulla vaikkapa iltalenkillä vastaantulevan vieraan eukon tokaisusta; "Koita olla tuikkimatta sillä valolla silmiin!!" (korjasin otsalamppua parhaillaan juuri siksi, etten sokaisisi vastaantulijoita...)
Se on myös se aika, kun tekee mieli syödä koko ajan ja mitä vaan. Se aika kun tekee mieli kääriytyä peiton alle ja vain sääliä itseään ja valittaa pienuuttaan. 

Ja sitten siihen samaan syssyyn kuitenkin tajuaa aivan kirkkaasti kaiken omassa elämässä olevan hyvin. Siitäkin huolimatta näidenkin aikojen täytyy antaa tulla ja olla. Vaikka jollakin toisella on jonkin asian kanssa enemmän painimista kuin minulla, ei se tarkoita, että minun pitäisi vähätellä sen takia omaa pahaa mieltäni tai alavireisyyttäni, eihän?

Ruokaostoksilla päädyin korttihyllylle, ja sieltä silmiini osui kuvassa olevan kortin teksti. Osuipas muutostarveaatoksiini oivasti! Lisäksi kaunis pakkassää ja iltalenkki lasten sekä kameran kanssa piristivät mieltäni (sitä eukkoa lukuunottamatta). Iltatoimien aikaan lapset saivat minut vielä nauramaan vedet silmissä, joten nyt on kaiken kaikkiaan parempi olo. Juon Uskollinen ystävä-teetä ja neulon ehkä pari riviä yhden pienen, pian nimen saavan lapsukaisen lahjaan...





sunnuntai 29. tammikuuta 2012














Pakkasta on ja kaunista. Isäntä haluaisi katsella piipusta nousevaa savua silloin kun sytyttää tulet uuniin :). Siksi ikuistin sen hänelle, ole hyvä Rakas.


p.s. Olen saanut kaksi uutta lukijaa, tervetuloa Kaisu ja Nan!!!


perjantai 27. tammikuuta 2012

Pakkasperjantaina




- saatoin aamulla Neidin kouluun ja tein samalla pienen kävelylenkin raikkassa säässä
- olen juonut paljon teetä
- osallistuin Hra Kuopuksen levyraatiin ja totesin, että meillähän on vaikka mitä levyjä
- huolittelin appiukon uuden työpaikan ikkunaan verhot, siis ompelukoneen kaivoin piiiitkäästä aika esille. Samalla tuli keittiön Unikkokapan reunaan leveämpi kuja verhotankoon pujottamista varten... 
- olen neulonut yhtä lahjajutskaa useampaan otteeseen
- bongailimme Kuopuksen kanssa lintuja ruokintapaikaltamme, ja vein sinne toissa päivänä tekemämme kookos-siemenkakut lisäruoaksi
- puhuin pitkän puhelun Rakkaan Ystävän kanssa
- toimin puhelimitse lähimmän kollegan "työnohjaajana", vaikka vapaalla olenkin...
- kaivoin pakastimesta Pikkumummon eli lasten isomummon (kooltaan pieni, ja Hra Kuopus antoi vielä lisälisänimen Ryppymummo) joulukuun alussa mukaamme leipoman tiikerikakun puolikkaan välipalaherkuksi... (nythän ei ole arkipäivä kun olen vapaalla, viittaus edellisen postauksen herkutteluasiaan ;) )
- menemme illalla lasten kanssa yleisöksi erään lastennäytelmän kenraaliharjoituksiin...
- päätimme mennä sunnuntaina koko perheen voimin katsomaan Saapasjalkakissa-elokuvan
- ihastelen tulppaneitani 
- hoidan pitkin päivää pyykkien levitystä ja viikkausta

Melkoisen leppoisa perjantai.


p.s. Kolmassadas postaus lähenee!!! Joskos jottain kehittelisin sen kunniaksi...



tiistai 24. tammikuuta 2012

Aatoksia ja päätöksiä



Takaisin talven sinisävyiseen maailman kolmen vuoden takaisella lumikidekuvalla.

Liekö alkavaa neljänkympin kriisiä vai mitä lie, mutta minulla on Tunne. Tunne siitä, että JOTAIN pitäisi TAPAHTUA. Poden ammatillistta identiteettikriisiä (jälleen kerran), tosin en mitenkään rajusti, mutta riittävästi kuitenkin. Jahkailen, pähkäilen, pohdin, harkitsen, analysoin... siis vielä normaaliakin enemmän ;). Mietin minun itseni kannalta tätä elämisen suuntaa ja meininkiä. Mitä Mie ite itseltäni ja elämältäni haluan...?


Vastapainoksi päätän tehdä seuraavat, hyvin konkreettiset asiat kevään aikana. Josko niiden avulla pääkoppakin järjestyisi, siivoutuisi, raikastuisi, virkistyisi...

- siivoan ja järjestän siivouskomeron, jonne on kertynyt jos jonkinlaista purkkia ja purnukkaa
- siivoan myös kellarimme, josta on tullut ylimääräisten tavaroiden varasto = poissa silmistä, poissa mielestä
- suunnittelen kunnolla pikkueteiseen tarvittavien säilytysratkaisujen tarpeen ja selvitän hintoja 
- käyn kaappi kerrallaan läpi tämän työ-tietokone-rumpu-harrastehuoneen. Ne ovat NIIN täynnä TURHAA ja TARPEETONTA tavaraa, että vähemmästäkin saa "huonoja viboja"... jos olisin feng shui-oppinut tms niin tämä olisi varmaan toDElla huonon energian huone
- alan oikeasti etsiä meille uutta sohvaa olohuoneeseen, olen jo NIIN kauan asiaa suunnitellut, että nyt on jo aika toimia
- ulkoilen mahdollisimman paljon ja pyrin käymään vähintään kaksi kertaa viikossa jumpassa (maksan sentään kallista kk-maksua liikuntakeskukseen...)
- vähennän arkiherkuttelua (siis epäterveellistä semmoista)
- lähden toukokuussa kaverin järjestämälle päivän reissulle Viroon, kohteena puutarhamarkkinat!
- laitan ihan uteliaisuuttani Yhteishaussa hakemuksen menemään...

Ja nämä eivät ole siis myöhästyneitä uuden vuoden lupauksia, vaan OIKEITA PÄÄTÖKSIÄ.

Niin ja se ajoissa nukkumaanmeno, riittävä lepo olisi myös aika tärkeä asia...

Hyvää loppuviikkoa meille kaikille!




perjantai 20. tammikuuta 2012

Jalat alta...







... lähti tältä pöydältä. Tai tuo nyt oli hiukan liian raju ilmaus, todellisuudessa jalat vain lyhenivät. Pöytä on talomme perintöä eli edelliset asukkaat jättivät sen meille. Se on kaunis, tuommoinen täyspuinen koivupöytä, varmaankin 1950-luvulta.  Samaa "settiä" syksyllä kirppikseltä löytämäni (tuolla takana näkyvän) kaapin sekä pienen lipastomme kanssa. Sille vaan ei oikein ollut järkevää käyttöä tai paikkaa, alunperin siis korkeutta oli ihan normipöydän verran. Viime ajat se oli yläkerrassa, vierashuoneessa kakkostelkun alla. Siellä se ei vaan päässyt oikeuksiinsa.

Tähän asti meillä oli ns sohvapöytänä semmoinen Ikean vaalea Lack-sarjan pöytä, jossa on pöydän alla taso lehdille ja kirjoille. Niitä sinne välikköön kasautuikin aika lailla, ja koska pöytä oli melkoisen heppoista tekoa, se notkui ja nitkui uhkaavasti. Olin jo jonkin aikaa haaveillut uudesta sohvapöydästä (sohvan lisäksi), kunnes sain yhtenä myöhäisenä iltana idean. Sahataan tuosta talon perintöpöydästä jalat lyhyemmiksi, niin siinähän on kaikin puolin olohuoneesemme sopiva pöytä. 

Asia hautui aikansa, puhuin siitä kyllä Miehelleni jo useamman kerran, mutta joulun tohinoissa unohtui. Itse en tohtinut sinänsä helppoa hommaa toteuttaa, etten vain pilaisi kaunista pöytää. Tänään sitten hoputin Miestä puoli tuntia ennen töihin lähtöä (iltavuoro siis), ja suitsait valmista tuli! Nyt vielä täytyy saada samaisen Ikean sarjan tv-taso ja seinähylly kiertoon, niin olen tyytyväinen. Niin ja sohva... haluan kokonaan uuden. Kulmasohva on liian hankala olohuoneessa, jossa on pönttöuuni, ikkunaseinä, kaksi oviseinää... mutta siitä saisikin ihan toisen jutun. 


Kristalleja








Lapset tekivät joku talvi takaperin päiväkodissa "kristalleja" eli maitopurkit yms täytettiin värjätyllä vedellä. Niitä on sittemmin tehty kotipihan leikkeihinkin, tässä tämä talven ekat tuotokset. Nämä kirkkaat sävyt ovat peräisin elintarvikeväreistä, joita on jostain piparkakkukoristeluista jäänyt kaksi pulloa. Muuten olemme käyttäneet vesivärejä, jotka tuppaavaat kyllä jäämään hiukan pliisuiksi näiden rinnalla. 

Yhtä kaikki, ne näyttävät mainioilta ja mitä hauskoja muotoja tuolla jään sisällä onkaan! Uudet purkit ovat taas jäätymässä portailla, valmiit kristallit jättilumilyhdyn suojissa aarteina :).


tiistai 17. tammikuuta 2012

Pienellä kivellä




Tarjoilen teille lisää Samulin uutta musiikkia. Tai pitäisikö sanoa Samulin tulkitsemaa musiikkia, eihän hän itse kirjoita laulujaan... Raamatusta, Saarnajan kirjasta tutut sanat ovat saaneet sävelet tuekseen. Ajan kulua olen tänään pohtinut, sen hurjaa vauhtia taas ihmettelin, kun olimme ensi syksyn koulutulokkaiden vanhempainillassa... Siellä(kin) muistutettiin nauttimaan tästä hetkestä ja pikku eskarilaisestamme, vaikka jo ensi syksyä sivutaankin. 





lauantai 14. tammikuuta 2012

Tähtipölyä




On paljon asioita joiden ymmärtämiseen ei ihmismieli riitä. Juuri tällä hetkellä en jaksa ymmärtää, miksi lapsia siunaantuu niille, jotka eivät pysty heistä huolehtimaan. 

Toisaalla ovat ne, jotka kipeästi kaipaavat perheenlisäystä, käyvät läpi tutkimuksia ja hoitoja. Tai joutuvat jatkuvasti pettymään raskauden keskeytyessä syystä tai toisesta. Haluaisin sanoa, kirjoittaa enemmän... mutta sanat eivät tule, ainakaan vielä, oikeanlaisina. 

Samulin uudelta levyltä jäi päähäni soimaan Tähtipölyä-niminen kappale, joka sinällään ei liity näihin surullisiin ajatuksiin, mutta pienine tarinoineen on mielestäni lohdullinen. 





perjantai 13. tammikuuta 2012

Jättilyhty











Toverini Liinu julkaisi blogissaan toissapäivänä kuvia jättimäisestä lumipallosta. Niin ikään hra Kuopus oli tehnyt eilen päiväkodissa kavereidensa kanssa jättipalloja. Näistä innostuneena aloimme illankähmeessä Kuopuksen kanssa tehdä ensin jättilumiukkoa tai jättipallolinnoitusmuuria. Kun Mies astui kuvaan mukaan, alkoi tapahtua toden teolla ja syntyi jättilumilyhty/iglu/linnake. 

Lumi oli juuri oikeanlaista rakentamiseen, tosin painoi ihan kamalasti. Jätin suunnittelemani jumpan väliin, mutta sain teholiikuntaa pyörittämällä ja nostelemalla noita palleroita!

Onneksi on luvattu pakastuvaa, ettei rehkiminen menisi ihan hukkaan!



keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Vaihtelu virkistää





Aikani mietin blogin ulkoasun uudistamista, vaikka se entinen terracotan sävyinen tausta mieleinen olikin. Selkeyttä ja raikkautta minä nyt näköjään halajan. Sinisen sävyt eivät ole minulle ominaisia, ainakaan vaatetuksessa tai sisustuksessa. Luonnossa niistä pidän ja niinpä nuo kahden edellisen postauksen kuvat talvisine sävyineen inspiroivat muutokseen, joka on nyt tässä. Miltäs näyttääpi muiden silmin?

p.s./muoks; tein myös pitkään aikomani esittelysivun, tuosta ylälaidasta pääsee sinne :) vaikka kyllähän te vakkarikävijät miut tiiätte/tunnette!


tiistai 10. tammikuuta 2012

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Pakkanen


















Aamulla ensi töinä tulet sekä keittiön lieteen että olohuoneen pönttöuuniin. Sen jälkeen pakastimen tyhjennys sulatusta varten, ja petivaatteet pihalle kun viimeinenkin nukkuja oli herännyt. Linnuille lisää ruokaa ja pieni kävely Hra Kuopuksen kanssa. 

Nautin tästä päivästä, jonka vielä kruunasi ystäväperheen vierailu. Voi kun talvi pysyisi...


lauantai 7. tammikuuta 2012

Ristiäiset








Kummipoika sai hienon nimen. Tunnelma oli lämmin ja pieni mies nukahti syliini, heti kun juhlallisuudet olivat ohitse. Isommat lapset leikkivät antaumuksella, kahvipöydän antimet maistuivat ja juttua riitti vieraiden kesken. Voisiko sitä pienen ihmisen ensimmäisiltä juhlilta enempää toivoakaan? 



torstai 5. tammikuuta 2012

Serkkupoika













" Hän tuhisee ja tuhlaa pienokaisen tuoksuaan, uusi voima, kaikkivoipa, viattomuus otsallaan. Pian hän maasta nousee, löytää avosylin, kaiken minkä tarjoo lyhyt loma lapsuuden. Katson häntä hiljaa, muuta tiedä en, on kaunis ihminen. On sentään kaunis ihminen."

- Kaunis ihminen, Juha Tapio-



Onnenpäivänen




Kuten edellisessä postauksessa kerroin, tämä viikko on  meillä varsinainen juhlaviikko. Ja lisää juhlanaihetta ; tänä aamuna syntyi mieheni siskolle, rakkaalle "kälyselleni" poikalapsi! Miehestä tuli eno, lapsista serkkuja ja minä sitten lienen titteliltäni enonvaimo :)!

Hääpäivän kunniaksi lähdemme katsomaan pientä serkkupoikaa koko perheen voimin, ja samalla sitten käymme jossain hyvässä ruokapaikassa juhlistamassa tätä kaikkea! 

Oikea onnenpäivänen ja -viikkonen!

( Ipanapa2  levyllä on Anna Järvisen esittämä Onnenpäivänen-biisi, mutta en sitä nyt YouTubesta löytänyt. Toisaalta se ei sisällöltään tähän sovikaan, joten tyydyn lainaamaan vain nimen :) )


sunnuntai 1. tammikuuta 2012

2012

















Niin meni joulunpyhät ja vuosikin vaihtui. Se kadoksissa ollut joulufiilikseni ei tullut luokseni kunnolla ollenkaan, mutta häivähteli kuitenkin hetkittäin. 

Tapaninpäivän myrskyn aiheuttaman sähkökatkon hämäränhyssyssä koin kyllä tunnelmaa ja leppoisuuttakin, aika hidastui kun ei ollut sähköä. Kynttilänvalossa oli mukavaa lueskella.

Eilen, viime vuoden viimeisenä iltana ja tänään, on melkein tuntunut jouluisemmalta kuin viikko sitten. Siitä kiitos lumelle ja pakkaselle. 

Vuosi vaihtui siskoni ja hänen miehensä kanssa, viikolla nautimme isäni ja hänen vaimonsa seurasta neljä vuorokautta. Miehellä on ollut vapaata, minä nautin kolmen päivän työviikosta sekä menneellä että tulevalla viikolla.

Odotamme jännityksellä vauvauutisia, lastemme ensimmäinen serkku syntyy lähiaikoina... Juhla-asioita on ilmassa uuden vuoden ensimmäisellä viikolla enemmänkin; appiukko täyttää pyöreitä tiistaina (isot juhlat vasta keväällä anopin kanssa kimpassa), yhdeksäs hääpäivämme on loppuviikosta ja kummipojan ristiäiset lauantaina!