perjantai 30. heinäkuuta 2010

Kaikenlaista







Lopultakin alkaa jäähtyä. Edelleen tykkään kyllä helteestä, mutta en silloin kun on oltava töissä. Ukkonen riepotti eilen täälläkin, meni ihan juuri meidän ylitsemme. Taivas oli upea. Yritin saada edes yhden salaman kuvaan, mutta eihän se nyt niin helppo juttu ollut :)!

Tänään ostettiin Neidille koulureppu ja laitatettiin korvakorut. Isoja etappeja molemmat. Korvisasia tuli päätettyä aika äkkiä, kun Neiti niiden perään alkoi alkuviikosta kysellä. Reipas ja rohkea oli. Nyt sitten odottaa, että saisi vaihtaa hoitokorut joihinkin muihin :)! Luulenpa, että huomenna äidin korulipas tutkitaan tarkasti...

Olen käynyt kesäkuvia koneelta läpi. Aika urakka. Itse asiassa meillä on kolmen vuoden kuvat koneella, en ole sitten syksyn 2007 teettänyt paperikuviksi yhtään digikuvaa... huh. Ja kun kuitenkin niitä olisi niin kiva katsella albumeistakin.

Löysin tässä yksi ilta tämän Bloggerin lisäominaisuudet ulkoasun muokkauksen suhteen. Tai siis löysin semmosia kohtia, joita en aiemmin ollut huomannut. Kikkailin tunnin jos toisenkin pääsemättä mieleiseen lopputulokseen. Jotenkin haluaisin tätä muokata, mutta en oikein osannut päättää miten. Vaihtoehtoja on kai liikaa!

torstai 29. heinäkuuta 2010

Aika hyvä systeemi



Olen ollut kohta vuoden osittaisella hoitovapaalla. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että teen nelipäiväistä työviikkoa. Joten viikonloppuni alkaa torstaista eli tänään. Työnantajahan saa päättää, toteutetaanko tämä lyhennetty työaika kuusituntisina päivinä vai nelipäiväisenä viikkona. Lähiesimieheni, fiksu nuori nainen, totesi ettei kotisairaanhoitajan työssä riitä kuusi tuntia. Aina ei nimittäin riitä kahdeksankaan. Joten toistaiseksi tämä on toiminut näin, että pidän perjantain vapaata. Se raaka puoli tässä on, ettei minulla ole sijaista = teen neljässä päivässä viiden päivän työt pienemmällä palkalla. No, nyt kun lomalta paluun jälkeen on oikeasti ollut ihanan leppoisaa ja rauhallista, ei ole tuntunut tuolta.

Oli miten oli, tämä on kyllä ollut hyvä systeemi. Tiistaisin jo tuntuu ihanalta ajatukselta, että työpäiviä on enää kaksi. Olen ollut kaksi vuotta tässä toimessani ja päivätyössä. Sitä ennen vuorotyötä monta vuotta. Kesti yllättävän kauan tottua kahdeksasta neljään- työaikaan. Perhe-elämän kannalta tosin erihyvä juttu, koska Isäntämies on vuorotyöläinen. Ilman tätä osittaista hoitovapaata olisin varmasti paljon väsyneempi, ärtyisämpi ym mukavaa! Olen anonut tätä ensi vuoden elokuuhun asti, mutta Neidistä voin anoa vielä yhden lisävuoden. Sitten Hra Kuopuskin jo menee kouluun, joten mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen jatkuu vielä neljä vuotta....


keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

Sadetta odotellessa


Koti yrittää piiloutua omenapuiden ja marjapensaiden taakse.



Petuniat menestyvät paahteisella paikallaan. Ensimmäistä kertaa ostin niitä. Äidillä niitä on ollut kesäkukkina kai aina! Siihen taidan minäkin päätyä jatkossa... vaikka niitä vähän pitääkin nyppiä!



Tontimme rajalla on iso valtaoja, jonka reunalla kasvillisuus on monimuotoista. Jostain joskus alkunsa saanut Elämänlanka valloittaa joka kesä mm Suopayrtin ja koivun...



Alkukesästä halpahallista tarttui matkaani tämä kaunis sademittari. Eipä ole sillä ollut juurikaan virkaa ensimmäisenä työkesänään!

Lähellä


o


j


on uimaranta, johon lapsetkin jo jaksavat pyöräillä. Matkalla traktorinmunia ja lehmiä. Kotiin palattua on yhtä kuuma kuin rannalle mennessä. On niin kesä että!

tiistai 27. heinäkuuta 2010

Kehtuuttaa




Kesänuha kimpussani. Taas. Tai siltä ainakin tuntuu. Juurihan se kesäkuun alussa yritti. Ei tällä helteellä viitsisi sairastaa. Tai ei kai millään kelillä. En syönyt kunnon lounasta, tulin kaupan kautta kotiin ja tiedätte tuloksen. Ostin kyllä paljon vihanneksia, mutta jostain syystä tuhosin puoli pakettia juustonmakuisia riisikakkuja. Lapset haluavat uimaan, punaherukat huutavat pensaissa ja mie haluaisin vain maata. Ja kuitenkin kaikki on hyvin.

sunnuntai 25. heinäkuuta 2010











Joitakin hetkiä, joita viimeisen vuorokauden aikana olen saanut kokea; sukukokous, olkisavusauna, kylpytynnyri, isäni serkun upeasti kunnostama vanha talo yksityiskohtineen, nimpparikakku, rakas tätini kyläilemässä, säätilan vaihtuminen hetkellisestä viileydestä takaisin kosteaan helteeseen... ja jälleen upea auringonlasku...

perjantai 23. heinäkuuta 2010

Tänään










ei sanoja tällä kertaa enempää kuin otsikot ja tämä... ehkä liika sekin.

Eilen










tiistai 20. heinäkuuta 2010

Huhhei!


















Rokattu on! Hieno reissu! Juuri sitä kaikkea mitä edellä luettelinkin. Totaalinen irtiotto arkeen. Eilisen Hesarissa olleessa Ilosaarirock-artikkelissa sanottiin hyvin (suunnilleen näin); "Festarit ovat poikkeustila. Poikkeustila, jossa joukko ihmisiä matkustaa arjen loppuessa toiselle puolelle maata tekemään ei mitään, ja tekemään kaikkea semmoista mitä ei muuten tee". Meillä tuohon viimeksi mainittuun kuului mm Isännän kauan haaveilema benji-hyppy!!!! Kuvaajana huusin varmaan kaikkien sunnuntain hyppääjien puolesta! Musiikkitarjonta oli monipuolinen, itselle parhaat säväykset taisivat löytyä sunnuntaipäivän auringossa Rentolavan rantatunnelmissa, jossa soi mm reggaedisko sekä serbialainen puhallinorkesteri :)!!!

Arkeen palauduttiin eilen... tai niin, illalla kotiuduttiin ja lomalaiset jäivät tänään aamulla nukkumaan... Työpäivä imaisi mukaansa niin, että eipä enää muistanut olleensa neljä päivää poissa. Pihalla marjat alkavat kypsyä, yrttiamme rehottaa ja Lobeliat valtaavat Pelargonioilta tilaa. Pilvistä mutta lämmintä. En viitsisi tehdä mitään. Ruokaa kuitenkin lapsille. Itselle tekisi salaattilinja hyvää... ja lenkki. Jos huomenna alkaisi taas paremman elämän!

torstai 15. heinäkuuta 2010

RokRok!!!


Olen yksin kotona. Pääsin ajoissa töistä ja muu perhe on rannalla. Töissä juomatta jäänyt päiväkahvi kera ruisleivän, blogikierros ja sitten siivoamaan. Ei mitään suursiivoa, mutta vähän edes tavaroita paikoilleen. Sen jälkeen on vuorossa pakkaaminen. Neiti lähtee kummitätinsä luokse viikonlopuksi, Hra Kuopus mummun&papan kanssa mökkeilemään, ja minä isännän kanssa hyppään huomenna aamusta motskarin selkään. Suuntaamme Joensuuhun, jossa kajahtaa huomenissa käyntiin Ilosaarirock. Kahdeksan vuotta on aikaa edellisestä kerrasta, joten melkein nostalgisissa tunnelmissa mennään :)! Kahdenkeskistä aikaa, hyvää musiikkia, festarifiilistelyä, aurinkoa, kavereita menneiltä vuosilta... ihan kuin olisi uusi loma edessä! Itseasiassa olen aika hirmuisen täpinöissäni!!!! :) Suurimmat odotukset meillä molemmilla kohdistuu huomisen illan Sulo-klubiin, jossa on kotimaisia esiintyjiä kärkipäästä; Chisu, Samuli Putro, Kolmas Nainen, Herra Ylppö ja Ihmiset ym.

maanantai 12. heinäkuuta 2010

Kaunistuksia







Melkein naapurissa on Emmaus- kirpputori, jossa tulee käytyä liian harvoin. Lauantaina menin katsastamaan astiavalikoimaa, ensisijaisesti tulevaa kesäkeittiötä varten. Ihania lautasia sieltä löytyikin, niin kivoja että voisihan noita vaikka käyttää sisälläkin. Kaksi karahvia suorastaan huutelivat päästäkseen mukaani, ja kuinka kauniita ne ovatkaan pari viikkoa sitten Forssan Ehtootorilta löytämäni maljan kanssa yhdessä. Tarjotin oli siisti kuin mikä, ja ruusuinen emalikulhokin kunnossa. Näiden lisäksi matkaan tarttuivat kasvunvarasandaalit Hra Kuopukselle ja huivi itselleni. Kaikki yhteensä 12,50e. Kirppiskierrokseni ovat olleet satunnaisia viime aikoina, vaikka enemmän kuin mielelläni niitä harrastaisin. Täytynee elvyttää tämäkin homma :) !

Viikonloppuna


tätä kaikkea ja vieläkin enemmän. huomaan laajentavani värimaailmaani sinisen suuntaan. minä, puna-oranssi ihminen! helle hellii, käsittämätön sää! ensimmäiset mustikat. matala hiekkaranta ja uusi uimalelu. lämmin vesi. mummun ja papan mökkilammen valloitus kellukkeiden kera, yhdessä. sisko hinasi, jos veli ei jaksanut. mökin takana ihana pikku puro lumpeineen.













torstai 8. heinäkuuta 2010

Rauhallisesti


Rauhallisesti on sujunut töihin paluu. On ollut leppoisaa ja helppoa. Puhelin on soinut äärimmäisen vähän, eikä ylitöitä ole kertynyt. Paitsi tänään vähän, kun iäkkäin asiakkaani nukkui rauhallisesti pois iltapäivällä. Omassa kodissaan, kuten oli toivonut. Omaisten hoitamana ja saattamana. Lähes vuosisadan elänyt ihminen. Tunsin suunnatonta myötätuntoa lapsia kohtaan, nöyryyttä elämää ja kuolemaa kohtaan. Suurta ylpeyttä ammatistani, jossa olen siinä mielessä etuoikeutettu, että joudun/saan kohdata kuoleman aika ajoin. Asian joka on luonnollinen osa kiertokulkua, mutta joka on eristetty laitoksiin. Kyyneleet silmissä halasin lapsia ja silitin vanhuksen päätä, käsiä. Monet hauskat laulut ja runot olin hänen esittämänään kuullut käydessäni. Nyt on laulut laulettu...

Rauhallisesti ja hiljakseen kiersin illansuussa kastelemassa kukkiani. Rauhallisesti istuin lasten keinussa, ja sen jälkeen penkillä auringossa. Tartuin hetkeen, ihastelin jälleen kerran kesäillan lämpöä ja kauneutta. Joka ilta auringonlasku on erilainen, mutta aina niin kaunis. Edessä kolme vapaapäivää, aurinkoa, perheen kanssa olemista. Aion olla vaan, nauttia ihanien lasteni seurasta, elää hetkessä.

lauantai 3. heinäkuuta 2010

Tänään

















valvoin edellisen postaukseni jälkeen melkein kahteen. levitin pyykit puoli kahdelta. harjoittelin yökuvaamista aamuyön usvassa. lauloin onnittelulaulun pojalleni puoli yhdeksän maissa aamulla. menetin hermoni liian monta kertaa lapsille. miksi? liian lyhyen yöunen takia? loman päättymisen takia? hormonien takia? en tiedä, mutta päivä ei ole ollut paras mahdollinen. olen kokenut ärtymystä liikaa, ja yleensä syynä on ollut lasten mariseva ja vaativa äänensävy. kai tämä helle väsyttää heitäkin. vaikka kyllä minä pidän helteestä. jos vain voisin nauttia siitä rauhassa löhöillen. iltapäivällä aloitin uuden kirjan, sen parissa viihdyin, vaikka vähän väliä keskeytettiinkin. en ole syönyt kunnollista ruokaa. synttärijuhlien herkkujämiä. eihän tässä lämmössä tosin teekään kuumaa ruokaa mieli. ARGH.