sunnuntai 22. elokuuta 2010

Nyt just

tekis mieli kirjoitta mitä sylki suuhun tuo eli just mitä mieleen juolahtaa!!! Olen paahtanut koko päivän vapaaehtoishommissa, talkootöissä. Se on kivaa ja tykkään kyllä. Mutta väsyneenä ja kaksi siiiderituoppia nauttineena pistää ihmettelemään, että mikähän se ajaa ihmisen kaikkeen tämmöiseenkin. Että jos vaan oliskin omissa nurkissa, omalla väellä, omissa hommissa, ihan vaan keskenään....? Itseni jotenkuten tuntien (tai ainakin luulen niin?) en sitäkään loputtomiin jaksaisi. Jos vaikka asuttais kymmenen kilometrin päässä muista ihmisistä. Hulluksi kai tämmöinen yltiösosiaalinen ihminen tulisi. Jotenkin vaan olen enemmän näiden kaikkien kuvioitteni kautta. Ihmisteni. Verkostojeni. Kun täytin 30 vuotta, esittelin juhlissani ystävät ja toverit toisilleen diakuvasarjan avulla. Pitkäaikainen ystäväni totesi; mielenkiintoista, että hahmotan/tarkastelen/rakennan itseäni/oma kuvaani tms. niin paljon kanssaihmisten avulla/kautta. No miten muuten sitten? Mistä sitä itseään peilaa, jos ei muista ihmisistä?!

Päivänvalossa pieni muokkaus, ehkä vähemmilläkin huutomerkeillä pärjää :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos ajatuksestasi!