sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Joulukalenterin luukku 1; Tervetuloa meille



Paraatipuoli tänään kuvattuna

Meidän kotimme sijaitsee Jokioisilla, Lounais-Hämeessä, kolmisen kilometriä keskustasta, melkein taajama-alueen rajalla. Rajanaapureita meillä ei varsinaisesti ole, lähin naapuri on ison valtaojan toisella puolella, joten sitä ei lasketa rajanaapuriksi. Kotitiemme varrella on talokeskittymä tuolla peremmällä, me olemme ihan omassa rauhassamme tässä tien alussa. Tonttimme on kolmion muotoinen, yhdellä sivulla tuo em valtaoja, toisella sivulla pelto ja kolmannella reunalla kotitiemme, jonka takana taas peltoa. Eli varsin mukavissa maisemissa elellään. 

Talomme on valmistunut 1953 eli tämä pian päättyvä vuosi on sen 60-vuotis juhlavuosi. Kyseessä on lautarunkoinen rintamamiestalo, jonka on rakennuttanut Tyyne-niminen rouva tyttärensä kolmihenkiselle perheelle. He asustivat talossa parisenkymmentä vuotta, jonka jälkeen taloon muutti seuraava kolmehenkinen perhe. Me puolestaan muutimme taloon vuoden 2004 maaliskuussa (ja olimme muuten tuolloin myös kolmihenkinen perhe), tehtyämme ensin helmikuun ajan pintaremonttia alakerrassa. Remontteja olemme tehneet senkin jälkeen useassa erässä, mutta niistä kerron tuonnenpa lisää. 

Kuulimme puskaradion kautta keväällä 2003 talosta, joka olisi tulossa myyntiin näillä nurkilla. Emme olleet kierrelleet katselemassa taloja tai isompia asuntoja, oikeastaan olimme vasta alkaneet miettiä sitä, että alkaisimme katsella uutta kotia pian kasvavalle perheellemme. Asuimme siis tuolloin vuokralla rivitalokaksiossa kylän keskustassa. Omakotitaloajatus taisi olla aika selvä meille molemmille, ja vanhoista rakennuksia olimme ihastelleet aina, mutta meillä ei tosiaan ollut vielä mitään visiota mistään toivestamme siinä vaiheessa kun toukokuussa 2003 marsimme ensimmäistä kertaa katsomaan tätä taloa.


Piharakennus... ja Miina linssiludena tässäkin kuvassa.

Pihapiiri tieltä päin kuvattuna lokakuun lopulla.

Talon sijainti, iso (2500m2) tontti omenapuineen, marjapensaineen ja piharakennus saunalla varustettuna sekä iso autotalli tekivät meihin heti positiivisen vaikutuksen. Edelliset asukkaat olivat tehneet 1980-luvun alussa ison remontin ulkovuorausta myöten eli talossa ei ollut enää sivuvinttejä ja kellarinrappua lukuunottamatta mitään alkuperäisessä ulkomuodossa. Silloin en sitä juurikaan harmitellut, mutta vuosien varrella olen sanonut usein, että jos nyt alkaisimme etsiä saman aikakauden taloa, toivoisin sen olevan enemmän alkuperäisessä kunnossa. Mutta molemmat siis ihastuimme taloon jo ensivisiitillä, mutta minä hiukan toppuuttelin, että täytyyhän meidän nyt nähdä muitakin, että voimme vertailla... 

Edelliset omistajat olivat muutamassa uuteen rivitaloon, jonka valmistumisajankohta oli seuraavan vuoden eli 2004 alussa. Kävimme katsomassa taloa muutaman kerran kesän aikana, ja niin teki pari muutakin perhettä, mutta talo ei vastannut heidän tarpeitaan. Aikataulullisesti tilanne eteni niin, että meidän piti tehdä päätös elokuun alkuun mennessä ja mikäli emme päätyisi ostamaan, niin silloiset omistajat ehtisivät vielä laittaa talon kiinteistövälityksen kautta myyntiin. Meillä oli isojen muutosten kesä, koska Nti Esikoinen syntyi juhannuksen jälkeen, mutta aikamme pohdittuamme päätimme ottaa ison askeleen tässä asuntoasiassakin. Kauppakirjat tehtiin syksyllä kuntotarkastuksen jälkeen, ja mellä jäi hyvin aikaa suunnitella tulevaa keittiöremonttia, sekä alakerran kahden muun huoneen pintaremontteja. 

Ison julkisivuremontin ja yläkerran laajennuksen teimme 2008, alla muutama ennen ja jälkeen kuva vertailuksi. Ulkoseinät olivat alunperin pystylaudoitetut, 80-luvun rempassa ne olivat vaihtuneet (julmetun rumaan) Carati-levyyn eli vanerinkaltaiseen levyyn jonka pinnassa pientä kivimurua. Me palasimme takaisin puupintaan, pientä vääntöä tosin kävimme laudoituksesta, minä olisin halunnut perinteistä, joko pysty-tai vaakalaudoituksen muodossa, mies nykyaikaisempaa sekäettä-versiota, johon sitten päädyimmekin. Ja täytyy sanoa, että tyytyväinen olen lopputulokseen minäkin. Ikkunat on alakerrassa niinikään 80-luvulta, ulkopuolelta maalasin valkoiseksi ja yläkertaan hankittiin uudet ikkunat.


Kevät 2008 ja syksy 2013



Talo piharakennukselta päin 2008 ja 2013



"Takapihalta" päin kuvattuna 2008 ja 2011

Tieltä päin kuvattuna 2008 ja 2011


Näihin kuviin ja tunnelmiin! 

8 kommenttia:

  1. Kylläpä olette tehneet ison työn talonne kanssa!!!!! Nyt on kyllä kaunis koti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kyl me tässä viihdytään vallan mainiosti! Arjessa usein unohtaa miten iso rupeama tuo vuoden 2008 remppa oli, mutta kuvia katsellen kyllä sitten taas muistaa ;).

      Poista
  2. :) Kiva matka sinulla edessä joulukalenterin muodossa. Teettää työtä, mutta on sen arvoista. Ainakin sen kaiken työn huomaa näin jälkikäteen, kuten kirjoitit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Tessa, ja kiva kun tulit moikkaamaan!

      Poista
  3. Kiva joulukalenteri :)

    Melkoisen työn ootte tosiaan tehneet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun seuraat :) Juu, aika urakka on takana, onneks useassa erässä. Tuota isointa 2008 vuoden urakkaa ei enää oikein muista, tai siis sitä miten rankkaa se oli ajoittain. Meillä oli timpurikin hommissa vajaan puoli vuotta, koska oli niin isoja muutoksia tuon laajenuksen kanssa, mutta Mies teki niin paljon kuin mahdollista siinä rinnalla ja ohessa.

      Poista

Kiitos ajatuksestasi!