Lokakuussa

Mustan maan

hämärässä

itävät sadun siemenet,

 kesällä kylvetyt 

karhukin kääntää kylkeään 

jottei heräisi

 Siriuksen vilkkuvaan valoon

Tähdet, taivaan sitkeät majakat

 sulattavat valollaan 

pieniä reikiä 

pimeän peittoon.

-Heli Pukki-

Lokakuinen runo kääntyy jo kohti tulevaa pimeää, mutta kuvissani on viime päivinä hyvinkin esillä ollutta valoa... pakkasaamun valoa kuvasin keskiviikkona eli 2.10. 

Touhua ja tohinaa riittämiin, kirjoitettavia ajatuksia paljon, kuvia vähemmän. Huomenna lähden hoitamaan Lahteen siskontylleröä, joka on oppinut kävelemään ja juoksemaankin sitten viime näkemän :)! 

Palaan kun ehdin paremmin!