tiistai 16. lokakuuta 2012





Kuljen työvuorosta toiseen, vapaa-aikana en murehdi tai edes oikeastaan mieti työasioita. Loistavaa. Lapset ovat lomalla, huoltoavuksi saapunut Mummo paistaa pinaattiporkkanalettuja ja lämmittää taloa. Ulkona tuulee ja on niin harmaata, meillä poltetaan kynttilää ruokapöydällä lähes koko ajan. Poutahetket ovat niin nopeita, että pihan talvivalmistelut lykkääntyvät. Tekisi mieli vielä kerran siivuttaa omenoita kuivuriin, vaikka niitä on jo kahdeksan litran Ilves-purkki täynnä. Luen Riikka Pulkkisen Vierasta, en ole yhtä vaikuttunut kuin olin hänen Totta-kirjastaan. Mutta pidän silti kovasti, loppusuora menossa enkä malttaisi muuta tehdä kuin lukea. Ehkä säästän viimeiset kappaleet iltavuoron jälkeiseen yliviritystilaan. 




2 kommenttia:

  1. Niin ihanat nuo Juha Tapion laulun sanat tuossa sivupalkissa! Tämä oli hyvä muistutus taas itselle :)

    VastaaPoista
  2. Hei Katja, tuo laulu on yksi suosikeistani, melkeinpä Juhan paras sanoitus, jos ihan pakko olisi vain yksi nimetä... etenkin tuo alku siis. Tunnistan siitä niin paljon itseäni. Aikoinaan ihan ekalla Juhan keikalla kesäkuussa -09 kuulin kyseisen biisin ja toisen kerran vuosi sitten Hyvä voittaa-kiertueen konsertissa. Harvoin siis Juhan soittolistalla konserteissa.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksestasi!