torstai 18. marraskuuta 2010

Arkionnea ja Kultahippuja

Onnea on kun satoi lunta. Onnea on ajaa hyvässä seurassa, pimenevässä marraskuun illassa vieraalle paikkakunnalle lempiartistin kirkkokonserttiin. Onnea on ihastella hienoa lasimaalausta kirkon alttarilla. Onnea on lumoutua ja liikuttua jälleen kerran lempiartistin musiikista, karismasta, tulkinnan intensiivisyydestä. Onnea on antaa kolehtiin rahaa. Onnea on vaihtaa muutama sana lempiartistin kanssa. Onnea on huomata jouluvaloja matkan varrella. Onnea on nauraa vedet silmissä kun ajetaan väärään suuntaan ja navigaattori sekoaa. Onnea on käydä vielä iltakahvilla/-teellä huoltoasemalla, koska ei ole kiire, eikä aamulla töitä. Onnea on kun voi puhua oikeastaan ihan mistä vaan matkan aikana. Onnea on kun ikäerolla ei ole mitään merkitystä. Onnea on kun kuulee, että lapset ovat kaivanneet illan aikana.

Kaikista kauniista lauluistaan tänään kolmen koskettavimman joukossa oli tämä... onnen hetkiä kaikille!

2 kommenttia:

  1. Oi Onnea <3 Onnea on sisko, jolla on onnea <3

    VastaaPoista
  2. Onni löytyy arjesta, mutta myös kaikista ihanista pienistä suurista hetkistä, kuten kuvailemastasi konsertista tai siitä, että kykenee nauraa navigaattorin sekoamiselle.

    Mukavaa, talvista viikonloppua :)

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksestasi!