keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Keskiviikkoillan aatoksia

jos minulla ei olisi perhettä, tekisin varmaan töitä aamusta iltaan. sen totesin jo kaksi vuotta sitten siirryttyäni osastolta vuorotyöstä kotihoitoon ja päivätyöhön... joka tosin on venyvä käsite nytkin.

idän reissu oli pikainen ja antoisa... haikeakin jälleen kerran. lapset jäivät ukin luokse ensimmäistä kertaa keskenään pariksi vrk:ksi. tänään siirtyivät mummojen (äitini ja äidinäitini)hoiviin. äsken halusivat puhua puhelimessa kanssani, vaikka joka päivä on soiteltu isäni kanssa. eivät valittaneet ikävää, roopen vointia kysyivät ja olivat reippaita. perjantaina (luultavasti) tulevat takaisin mummon kanssa junalla. olen onnellinen siitä, että lapset halusivat jäädä ukinkin luokse, pitkä välimatka ja harvat tapaamiset eivät ole onneksi etäännyttäneet heitä sukulaisistani.

en ole ehtinyt ikävöidä lapsia, koska töissä on mennyt eilen ja tänään puoli viiteen. mies on iltavuorossa joka päivä, joten ei ole "parisuhdeaikaakaan" vietettävissä. tosin tänään pääsee jo kuudelta, mutta minut on kutsuttu työkaverin läksiäisiin.

on kovin harmaata ja sateista. sain kolme laatikollista talviomenoita asiakkaaltani. omat puut ovat syyslajikkeita, joten otin ilolla vastaan. tietää hillotalkoita viikonlopuksi. pikkulinnut söivät kolmessa päivässä reilun kahden litran säiliön tyhjäksi, onneksi oli siemeniä jemmassa. ilahdutin harmautta ja arkeani eilen ostamalla työtoverin virkkaaman huivin ja baskerin; ihanaa, kaunista ja pehmoista. puna-musta-harmaata varpu-lankaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos ajatuksestasi!